Olen huomannut, että itsetuntemuksen kehittämiseen tarvitaan sekä seuraa että yksinoloa. Hiljentyminen ja yksinäisyys opettavat kuuntelemaan. Ihmisten kanssa kommunikointi on peilaamista ja itsensä katselemista. Kunpa saisinkin talletettua kaikki järkeilemäni vastaukset ja oivallukset aina lähimuistiin. Silloin jää pois samojen asioiden parissa painiskelu, jota saattaa huomaamattaan vuodesta toiseen tehdä.

Olen alkanut uskoa, että kaikessa elävässä ja olevassa on yksi laki. Elämässä on vain yksi ongelma ja yksi ratkaisu. Ne vaan esiintyvät niin monissa muodoissa, että saamme itsemme näkemään ne monimutkaisesti, moninkertaisina. Kaikki kiertää kehää. Kehässä alku ja loppu ovat peräkkäisiä havaintoja; janassa ne eivät koskaan saavuta toisiaan ja ovat kaukana toisistaan. Ääripäät ovat kehässä lähempänä toisiaan kuin kaikki niiden välillä. Uskon enemmän kehään kuin lineaarisuuteen.